Etäjohtaminen

Etätyöllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla tehtävää ansiotyötä, jota tehdään jossain muualla kuin työpaikalla. Se voi olla satunnaista, säännöllistä tai jatkuvaa, eikä välttämättä aina ole ajasta riippuvaista. (Korhonen, 2020, s. 4)

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut etätyöskentelyn, jonka avulla työskentely on joustavampaa ja aikaa säästävää. Vuoden 2019 keväällä Covid-19 virus pakotti yhtiöt hylkäämään toimistonsa ja siirtymään kotiin etätyöskentelyyn ennennäkemättömällä tahdilla. Nopea siirtyminen etätyöskentelyyn on johtanut tilanteeseen, jossa johtajat ja työntekijät eivät ole ehtineet tottua työskentelyn uuteen muotoon ja tämä aiheuttaa yksilöissä erilaisia tunteita. (Sutton, 2020)

Etäjohtamiseen ei välttämättä sovi perinteiset johtamisen mallit, vaan organisaation sekä tiimien on itse löydettävä sopivat toimintatavat. Vaikka yhteydenpitoon on olemassa useita erilaisia teknisiä ratkaisuja, tuottaa etätyöskentely johtajalle haasteita. Työntekijöiden erilaisten luonteenpiirteiden erottaminen ruudun kautta voi osoittautua vaikeaksi ja tällöin työntekijän kannustaminen ja motivointi voivat vaikeutua. Myös hiljaisempi, vetäytyvä työntekijä voi jäädä äänekkäämpien työntekijöiden varjoon ja jäädä johtajalta vähemmälle huomiolle. Tästä syystä etäjohtajan on tärkeää keskittyä jokaisen työntekijän huomiointiin, tutustua heidän luonteeseensa ja etsiä oikea keino kannustaa heitä vuorovaikutukseen keskenään.  (Korhonen, 2020, s.15)

Etätyön johtamiselle tuo haastetta työsuoritusten mittaaminen, työntekijöiden ajankäytön seuraaminen ja tiedon kulku. Voikin olla järkevämpää mitata työnteon saavutuksia, eikä vain seurata työntekijöiden työaikaa. Välillä samaan aikaan työskentely on välttämätöntä, mutta vapaus ja vastuu ovat hyväksi työviihtyvyyden kannalta. Selkeät tavoitteet ja deadlinet auttavat tavoitteisiin pääsemisessä ja tulosten seuraamisessa. Etäjohtajan täytyy myös tiedostaa kristallinkirkkaasti työn sisältö, onnistua jakamaan se ja löytää oikeat ihmiset oikeisiin projekteihin. Tavoite on, että työteko sujuu ja projektit onnistuvat. Tärkeimpiä tehtäviä etäjohtajalla onkin suunnanäyttö ja selkeä viestintä. Mitä paremmin etäjohtaja siinä onnistuu, sitä parempia tuloksia syntyy.  (Korhonen, 2020 s. 21 & 25)

Korona viruksen aiheuttama etätyön kasvu on lisännyt tutkimusten mukaan suomalaisten työssä viihtymistä ja jaksamista. Jopa kolme neljästä suomalaisesta olisi halukas jatkamaan etätöitä tulevaisuudessa ja motiiveina ovat olleet kiireen väheneminen ja perhearkeen liittyvät myönteiset vaikutukset. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa "Tyytyväinen työntekijä on tuotteva työntekijä". Tästä syystä yrittäjien on syytä antaa etätyölle mahdollisuuksia jatkossakin. Vuoden 2020 elokuussa julkaistun yrittäjägallupin mukaan 30 prosenttia yrityksistä lisää monipaikkaista työskentelyä pysyvästi. (Turunen, 2020)

Omaa pohdintaa

Etätyöläisten määrä räjähti viime keväänä koronapandemian vuoksi. Siitäkin huolimatta tiimimme jäsenet ovat olleet pääsääntöisesti fyysisesti työpaikoilla ja etätyöskentelymme kokemus kohdistuu opiskeluun ja sen tuomiin projekteihin. Olemme nyt opiskelleet etänä jo vuoden ja etätyöskentelyn hyvät ja huonot puolet ovat tulleet tutuiksi.

Teemme paljon projekteja tiimeissä, jolloin vaaditaan vuorovaikutusta tiimin jäsenten kesken. Olemme huomanneet, että erilaisten alustojen tuntemus ja viestintä ovat tärkeässä roolissa etätyöskentelyssä. Olemme törmänneet tilanteisiin, joissa emme ole varmoja aikatauluista, siitä mitä pitäisi tehdä tai mitä meiltä odotetaan. Aikaisemmin saatoimme mennä opettajan toimiston ovelle kysymään lisätietoja, mutta nyt joudumme viestimään digitaalisesti. Hyvät ja toimivat alustat ovat kuitenkin pelastaneet tilanteita ja tietoa on saanut chateissa, sähköpostilla tai etäkokouksissa. Kuitenkin tilanteita on tullut, jolloin ei tiedä mitä pitäisi tehdä ja projektin vetäjää ei saa kiinni. Tällöin pysähtyy työnteko melkein kokonaan. Monesti tässä tapauksessa saattaa tulla yksinäinen olo, turhautumisen tunne lisääntyy ja motivaatio työtekoon vähenee. Vertaistukea voi kuitenkin saada oman tiimin jäseniltä ja olemmekin huomanneet että tiimin hyvä yhteishenki auttaa myös paljon, vaikka "johtaja" ei ole saatavilla.

Hyviä puolia etätyöskentelyssä ovat vapaammat aikataulut työskentelyssä, ajan säästö työmatkoissa sekä tehokkuus. Tehokkuus toisaalta syö yhteisöllisyyttä tiimissä, sillä useasti etäkokouksissa käsitellään pakolliset asiat ja kokouksen päätyttyä poistutaan paikalta heti. Aikaisemmat rennot keskustelut pöydän ääressä tai yhteiset lounaat rakensivat yhteishenkeä, mutta etätyöskentelyssä ei useasti jäädä vain juttelemaan niitä näitä tiimin kesken.

Kaiken kaikkiaan etätyöskentelyssä on omat hyvät puolensa, mutta myös huonompia puolia. Se vaatii avointa johtajaa, joka viestii selkeästi, niin että kaikki tietävät mitä pitää tehdä. Se vaatii myös työskenteleviltä osapuolilta vastuullisuutta sekä oma-aloitteisuutta.

Lähteet:

Korhonen, N. (2020). Etäjohtaminen etätyön menestystekijänä. Opinnäytetyö. Liiketoiminnan kehittäminen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 17.3.2021 osoitteesta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/341586/Opinn%c3%a4ytety%c3%b6%20Et%c3%a4johtaminen%20et%c3%a4ty%c3%b6n%20menestystekij%c3%a4n%c3%a4.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Vilkman, U. (2016). Etäjohtaminen tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Alma Talent Oy

Helsingin Sanomat. (2020). Etätyö on tullut jäädäkseen, mutta säännöt ovat monella työpaikalla vielä hakusessa. Helsingin Sanomat 9.8.2020. Haettu 17.3.2020 https://www.hs.fi/talous/art-2000006596326.html 

Helsingin Sanomat. (20209 Etätyö lisäsi suomalaisten työtyytyväisyyttä ja vähensi perharjen ongelmia - Moni haluaa jatkaa etätöitä. Helsingin Sanomat 2.10.2020 Haettu 25.4.2020 https://www.hs.fi/talous/art-2000006655832.html