Osaamisenjohtaminen

30.03.2021

TEEMA 3

Ammatilliselle osaamiselle löytyy useita määritelmiä. Sen pääpiirteet kuitenkin kiteytyvät yksilön kykyyn kehittyä, suorittaa tehtäviä sekä ratkaista ongelmia. (Laine, 2021). Sydänmaanlakka (2015, l.5.2) määrittelee yksilön osaamisen rakentuvan tiedosta, taidosta, kokemuksista, asenteista ja kontakteista. 

Muokattu osaamisen kokonaisuus
Muokattu osaamisen kokonaisuus

Osaamisen määrittäminen organisaation näkökulmasta liittyy vahvasti kilpailustrategiaan ja toiminta-ajatukseen. Näiden toimintojen ytimessä taas on yrityksen arvot, visio ja strategia, joiden kautta tavoitteellinen osaaminen määräytyy. Visio näyttää organisaation tavoitteellisen suunnan ja strategia antaa välineet vision toteutumiseen ja kehittämiseen. Osaamisen johtaminen on järjestelmällistä johtamistyötä, jonka päämääränä on hyödyllisen osaamisen tuottaminen, kehittäminen ja vaaliminen yrityksessä. (Viitala 2002, s. 49.; Kontro 2019, s.20) Tulevaisuuden suunnan valinta sekä nykytilan tunnistaminen ovat edellytyksiä kokonaisvaltaisen osaamisen johtamisen muodostumiselle organisaation sisällä. (Kontro, 2019, s. 16)

Jo vuodesta 1995, osaamisen johtamista on suosittu johtamisen työkaluna. (Mustagangas, 2014)."Osaamisen johtaminen on kaikkien esimiesten - myös johdon - keskeinen keino varmistaa strategian toteutuminen."(Sumkin & Tuomi, 2012). Kokonaisuudessaan osaamisen johtaminen, strategia ja työn tekeminen ilmenevät ja yhdistyvät jokapäiväiseen työhön. (Sumkin & Tuomi, 2012). Vaikka osaamisen johtaminen ei ole käsitteenä enään uusi on sen merkitys työelämän muuttuessa yhä asiantuntijavaltaisammaksi sekä osaamisintensiivisemmäksi korostunut strategisen johtamisen kentällä. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus & Rovaniemen koulutusyhtymä, Euroopan unioni 2016, s.17)

Osaamisen johtamisessa esimiesten ja johdon tulee hyödyntää erilaisia työkaluja mm. kehitys- ja valmennuskeskusteluja sekä osaamiskartoitusjärjestelmää, tukeakseen henkilöstön omaa toiminnan kehitystä ja arviointia. Panostus kouluttamiseen, valmennukseen, opastamiseen ja työnohjaukseen ovat ominaisia piirteitä osaamis- ja kehittämiskeskeiselle yrityskulttuurille. (Kontro, 2019, s. 15)      Kyky hiljaisen tiedon jakamiseen sekä yksilön osaamisen tunnistaminen ja jakaminen ovat esimerkkejä osaamisen johtamisen haasteista. Hiljainen tieto on ääneen sanomatonta tietoa, joka ei taivu kirjalliseen tai kuvalliseen muotoon. Vaikeimmissa tapauksissa tieto henkilöstön osaamisesta jää johdon kansioihin ja unohtuu. (Kontro, 2019; Haaraniemi, 2020)

Osaamisen johtamisen onnistumiseen vaaditaan puitteita ja toimintatapoja, jotka tukevat sekä yksilön että tiimin suoriutumista, työhyvinvointia ja osaamisen kehittymistä. Organisaation sisällä täytyy myös luoda alustoja, jotka rohkaisevat, houkuttelevat ja haastavat avoimeen kanssakäymiseen ja keskusteluun. Kuitenkin tärkeinpänä onnistumisen osana on rakenteet ja johtamiskäytännöt, jotka luovat ja vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta ja tavoitteita. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus & Rovaniemen koulutusyhtymä, Euroopan unioni 2016, s.25)


 

Omaa pohdintaa:

Osaamisen johtaminen on aiheena ollut minulle henkilökohtaisesti hankalin perehtyä ja kirjoittaa tähän mennessä. Ei siksi, että en ymmärtäisi tätä johtamisen tyyliä taikka en pitäisi siitä, vaan juurikin sen takia, että en ehkä usko muihin johtamisen tapoihin samalla tavalla ja sitä kautta olen pitänyt aihetta itsestään selvyytenä.   

Luettuani aiheesta ymmärsin vieläkin selkeämmin osaamisen johtamisen tuoman arvon organisaatiolle. On vaikea ymmärtää miksi yritykset toimisivat eritavalla. Jo aikojen alussa, tai siltä se ainakin tuntuu, on hoksattu että koulutus on kaiken A ja O, eikä se muutu yrityskulttuuria rakentaessa. 

Parempi oppiminen alkaa motivaatiosta ja kannustavista esimiehistä, joita tarvitaan jokaiseen organisaatioon. Ongelman ydin on kouluttamattomat tai pestiin sopimattomat esimiehet, jotka eivät ole kiinnostuneita alaisistaa. Se pitäisi muuttaa. 

 Aiheeseen perehtyessä ehdoton ykkös inspiraation lähde oli: Sydänmaanlakka, P. (2015). Älykäs julkinen johtaminen: Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta? Talentum Pro.

Lähteet:

Laine, P. (2021). Osaamisen johtaminen. 29.3.2021, etäluento. 

Sydänmaanlakka, P. (2015). Älykäs julkinen johtaminen: Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta? Talentum Pro. 

Sumkin, T. & Tuomi, L. (2012). Osaamisen ja työn johtaminen: Organisaation oppimisen oivalluksia (1. p.). Talentum Meda. 

Viitala, R. (2002). Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. 

Kontro, K. (2019). Osaamisen kehittäminen ja johtaminen yksityisessä hoivakodissa. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. Karelia ammattikorkeakoulu. Haettu 22.4.2021 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/160636/Kontro_Kati_2019.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Haaraniemi, S. (2020). Osaamisen johtaminen, toimenpiteet käytäntöön. Opinnäytetyö. Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. Haettu 19.4.2021 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339633/Haaraniemi_Sanna.pdf?sequence=2

Mustakangas, T. 2014. Strategialähtöistä osaamisen johtamista tarvitaan. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 32. Hakupäivä 19.4.2021. https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201403034350.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus & Rovaniemen koulutusyhtymä, Euroopan unioni. (2016). Osaamisen johtaminen. Osaamisen ennakoinnista osaamisen kehittämiseen. Haettu 22.4.2021 osoitteesta https://www.redu.fi/loader.aspx?id=283831a3-dbf6-4ce2-82cd7251322e8b03 22.8.2017

Noza - Henkilöstöjohtamisen moduuli
Kaikki oikeudet pidätetään 2021
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita