Työhyvinvoinnin johtaminen

30.03.2021

Työhyvinvointi tarkoittaa Työterveyslaitoksen mukaan "turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa." Työhyvinvointi koostuu usean eri tekijän toimista. Siitä on vastaa niin johtajat, esimiehet kuin alaisetkin ja se muodostuu kaikkien tekijöiden yhteistyönä. Se syntyy työn arjessa ja kuuluu osaan johtamista. Sillä myös voidaan vaikuttaa kilpailukykyyn, tulokseen sekä maineeseen. (THL, n.d.)

Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm.

  • yksilöiden työkyky, osaaminen ja motivaatio
  • työyhteisön toimivuus
  • työolot
  • työn sujuvuus

Työnantajan tehtävä on arvioida kuinka työhyvinvointi toteutuu ja mihin se vaikuttaa. Hyvinvoinnin kuuluisi olla osa esimiesten johtamistyötä ja sille on tärkeää asettaa selkeät mittarit, joita tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti. Muutokset työympäristössä vaikeuttavat työhyvinvoinnin johtamista ja tällöin on tärkeää että myös henkilöstö on mukana muutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. (Kuntatyönantajat, 2017)

Kuva 1. Työhyvinvoinnin johtaminen (Työturvallisuuskeskus 2019)
Kuva 1. Työhyvinvoinnin johtaminen (Työturvallisuuskeskus 2019)
Kuva 2. Työhyvivoinnin riskipyramidi. Manka, M. (2016 s.92)
Kuva 2. Työhyvivoinnin riskipyramidi. Manka, M. (2016 s.92)


Vuoden 2010 jälkeen organisaatioihin on kohdistunut toimintaympäristön laajat sekä nopeat muutokset. Toimintaympäristö on monimutkaistunut, informaatio- ja viestintäteknologian merkitys on korostunut, innovatiivisuuden, joustavuuden ja reaktionopeuden tarpeellisuus on lisääntynyt sekä henkilöstön moninaisuus on muuttunut haasteeksi sekä voimavaraksi. Tällaiset muutokset luovat organisaatioiden johtajille haasteita ja kasvattaa heidän osaamisvaatimuksiansa. Vaikka työhyvinvoinnin ylläpito kuuluu jokaiselle organisaation jäsenelle, on johdolla lopulta vastuu, että työhyvinvoinnin johtamisen haasteisiin vastataan. Haasteita tuo myös oikeanlaisen henkilöstön houkuttelu töihin ja heidän pitämisensä organisaatiossa. Tässä työhyvinvoinnin ylläpito korostuu. Johtajan täytyy pystyä huolehtimaan henkilöstön tarpeista ja panostaa työhyvinvointiin. Työhyvinvointi vaikuttaa kilpailukykyyn ja maineeseen, mutta se on myös investointi. Hyvin hoidetussa työympäristössä on vähemmän sairauspoissaoloja, ennenaikaiset eläkkeelle siirtymiset vähenevät ja työntekijöiden motivaatio on parempi. Työhyvinvointiin panostaminen maksaa lopulta itsensä monikertaisesti takaisin. (Kauhanen, J. 2016, s.16 & 17)

Omaa pohdintaa

Olemme työpaikoilamme nähneet erilaisia työympäristöjä ja jotkut ovat olleet viihtyisämpiä kuin toiset. Tähän ovat vaikuttaneet todella monet asiat. Hyvät työkaverit tekevät ympäristölle paljon ja joissakin paikoissa kemiat ovat sopineet paremmin yhteen kuin toisissa. Myös johdon toiminta on vaikuttanut useasti työhyvinvointiin ja kun työt ovat selkeästi johdettuja ja on luotu puitteet onnistumiselle, lisää se motivaatiota ja työnteko tuntuu mieleiseltä. Onnistuneen projektin päälle esimiesten ja työkavereiden kannustukset kohottavat mielialaa ja itsevarmuus työntekoon ja omiin taitoihin kasvavat. Valitettavasti jokaisessa työpaikassa ei ole huomioitu tarpeeksi onnistumisia ja palaute on näissä paikoissa koskenut yleensä epäonnistumisia. Tällöin esimies ei ole ymmärtänyt kuinka positiivinen palaute lisää työntekijän motivaatiota ja vain negatiiviset palautteet saavat työn tuntumaan turhauttavalta.

Työhyvinvointi tulee kaikkien organisaatiossa olevien henkilöiden toimesta, mutta kyllä johdolla on suuri merkitys. Jos työympäristössä on muuten hyvä ilmapiiri, mutta yksi mätä omena uhkaa pilata koko korin, on johdon puututtava asiaan, vaikka se ei olisi miellyttävää esimiehelle. Myös rakentavan palauteen anto ja muutoksissa hyvien puolien nostaminen esille ovat tärkeitä asioita, jotka pitävät työilmapiirin hyvänä.

Lähteet:

Kauhanen, J. (2016). Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: Kehittämisohjelman laatiminen. Helsinki:

Manka, M. Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Media

Kuntatyönantajat. (2017). Työhyvinvointi. Haettu 15.4.2020 osoitteesta https://ttk.fi/files/6658/Tyohyvinvoinnin_johtaminen_201805_27689_netti.pdf

Työterveyslaitos. (n.d.). Työhyvinvointi. Haettu 29.3.2021 osoitteesta https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/ 

Noza - Henkilöstöjohtamisen moduuli
Kaikki oikeudet pidätetään 2021
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita