Yhteistoimintaoikeus

Tavoite yhteistoiminnalla on nimensä mukaisesti yhteinen toiminta yrityksessä. Lain yhteistoiminnasta yrityksissä keskeisimpänä tavoitteena on edistää vuorovaikutusta yrityksen ja sen henkilöstön välillä. Lisäksi tavoitellaan yrityksen toiminnan kehittämistä yhteisymmärryksessä sekä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. (TEM, n.d.) Vuorovaikutteiset yhteistoimintamenettelyt perustuvat oikea-aikaisesti henkilöstölle annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta sekä sen suunnitelmista. Lain tarkoituksena on lisäksi tiivistää yhteistoimintaa myös työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi sekä tukemaan heidän työllistymisensä yrityksen toimintamuutosten yhteydessä. Lakia sovelletaan poikkeuksia lukuunottamatta yrityksiin, joilla työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on vähintään 20 henkilöä säännöllisesti. (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007)

Laissa säädetään yhteistoiminnan osapuolista, joita ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Asian laajuudesta ja luonteesta riippuen käsittely tapahtuu joko työntekijän ja hänen esimiehensä tai työnantajan edustajan ja henkilöstöryhmän edustajan välillä. (TEM, n.d.) Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmien edustajille tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta, tilastotiedot maksetuista palkoista, tiedot määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden määrästä sekä selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista. (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007)

Laki yhteistoiminnasta yrityksessä 334/2007 määrittelee luvussa 4 yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävät asiat, kuten yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet. Nämä kattavat esimerkiksi työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt, henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteet, yrityksen sisäisen tiedottamisen sekä muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittelyn. 

Neuvottelualoitteen voi esittää sekä työnantaja että henkilöstöryhmän edustaja sopiakseen tai neuvotellakseen asioista. Aloitteesta tulee selvitä käsiteltävä asia pääkohdittain sekä neuvottelualoitteen perusteet. Yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan käsitellä yhteistoimintakoulutuksista, työsäännöistä, aloitetoiminnasta, työsuhdeasunnoista, työpaikan sosiaalitiloista sekä työnantajan henkilöstön harrastus-, virkistys- ja lomatoiminnan avustusten yleisistä jakoperusteista. Lisäksi yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä henkilöstövaikutukset, jotka ovat aiheutuneet yrityksessä tapahtuneista muutoksista kuten kone- ja laitehankinnoista, yrityksen tai sen osan lopettamisesta, tuotannon muutoksista, työn järjestelyistä tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä. (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007)

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 määrittelee luvussa 8 kuinka yhteistoimintamenettelyissä tulee toimia, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Tässä tapauksessa työnantajan tulee antaa kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamista. (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) Neuvotteluissa käsitellään irtisanomisten ja lomautusten perusteet, vaikutukset sekä vaihtoehdot. Toimenpiteitä työnantaja saa tehdä vasta kun yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joten ne olisi hyvä aina tehdä. Mikäli työvoiman tarve on työnantajalla vähentynyt olennaisesti sekä pysyvästi saa irtisanoa neuvotteluissa työntekijöitä, mikäli puolestaan työvoiman tarve on vähentynyt tilapäisesti, tulee henkilöstöä lomauttaa toistaiseksi tai määräajaksi. Ennen irtisanomista ja lomautusta tulee työnantajan tarkastella onko työntekijälle tarjota muuta hänen osaamistaan vastaavaa työtehtävää sekä tarjota niitä ennen irtisanomista tai lomautusta ja velvollisuus työntekijän uudelleensijoittamiseen kestää koko irtisanomis- ja lomautusajan. Lisäksi työnantajalla on työsuhteen päättämisen jälkeen 4 kuukautta kestävä takaisinottovelvollisuus. (TEK, 2017)

Lähteet:

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070334

Tasa-arvovaltuutettu. (n.d.). Tasa-arvosuunnitelman laatiminen. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://tasa-arvo.fi/tasa-arvosuunnitelman-laatiminen

TEM. (n.d.). Yhteistoimintalain ydinkohdat. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://tem.fi/yt-lain-ydinkohdat

TEM. (n.d.). Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://tem.fi/henkilosto-ja-koulutussuunnitelma

Tekniikan akateemiset TEK. (2017). Yt-neuvottelut, irtisanominen, lomautus. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://youtu.be/t-E_fJcy3SA

Yhdenvertaisuus valtuutettu. (n.d.). Syrjintä ja yhdenvertaisuus. Haettu 16.4.2021 osoitteesta https://syrjinta.fi/yhdenvertaisuus