Yksityisyys ja tietosuoja
Tietosuojavaltuutetun työelämän tietosuojan käsikirjassa sanotaan yksityisyyden suojaan kuuluvan työnhakijan, työntekijän ja virkamiehen mahdollisimman suuri oikeus tietää ja päättää omien henkilötietojensa käsittelystä ja sisällöstä sekä oikeus tulla arvioiduksi virheettömien sekä laadullisesti korkeatasoisten henkilötietojen perusteella. Lain yksityisyyden suojasta työelämässä tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.
Työnantaja saa kerätä sinusta henkilötietoja suoraan sinulta tai luvan kanssa muualta, mutta vain niiden ollessa työsuhteen kannalta tarpeellisia. Työnantajalla on myös oikeus säilyttää tai luovuttaa niitä. Vanhentuneita tai tarpeettomia tietoja ei saa säilyttää. Työnhakijalla taas on oikeus jättää vastaamatta haastattelutilanteessa epäolennaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi rotu, etninen tausta, uskonto ja poliittiset mielipiteet eivät ole työsuhteen kannalta merkittäviä tietoja. Työnantajan on myös hävitettävä tiedot, mikäli työnhakijaa ei valita. Huumausainetesti, luottotietojen tarkistus sekä soveltuvuuskoe ovat myös sallittuja työn luonteen niitä vaatiessa. Huumausainetestiä ei ole pakko toimittaa, mutta työnantaja voi tällöin jättää hakijan huomiotta työnhakuprosessissa. (Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2020.)
Työsuhteen aikanakin työnantajalla ja työntekijällä on tehtävänsä yksityisyyden suojaan liittyen. Työntekijän terveystietoja ei ole sallittua kerätä, ellei se ole perusteltua. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi palkan maksu sairastapauksissa. Usealla työpaikalla on myös käytössä kameravalvonta, mutta se on sallittu turvallisuutta varten, ei työntekijän vahtimista varten. (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004) Työskentelin kerran työpaikalla, jossa pomot kertoivat asentavansa työpaikkaan erilliset kamerat valvontakameroiden lisäksi, jotta näkevät puhelimistaan mitä työntekijät työvuoron aikana tekevät. Kerroin tästä eteenpäin ylemmälle johdolle, jolloin heidän hankkeensa pantiin jäihin. Mielestäni kyseinen teko luo epäluottamusta työpaikalla. Työntekijän tehtävänä on noudattaa vaitiolovelvollisuutta työpaikan asioista, mikäli sellainen on olemassa.
Työsuhteen päättyessä tarpeettomat tiedon työntekijästä tulee hävittää. Työnantajalla ei ole myöskään lupaa mennä työntekijän työsähköpostiin ilman lupaa työsuhteen päätyttyä. Vastaavasti työntekijän taas tulee luovuttaa työnantajalle kaikki työnantajan näkemyksestä tarpeellinen tieto koskien työsuhdetta. (Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2020.)
Nykypäivän etätöiden takia yksityisyys ja tietosuoja on myös siirtynyt yhä enemmän työntekijän harteille. On pidettävä huoli ettei perheenjäsenet pääse käsiksi työpaikan sisäisiksi tarkoitettuihin tietoihin tai työkoneisiin.
Lähteet:
Laki yksityisyydensuojasta työelämässä 759/2004. Haettu 18.4.2021 osoitteesta:
Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2020. Työelämän tietosuojan käsikirja. Haettu 22.4.2021 osoitteesta:
https://tietosuoja.fi/documents/6927448/8214540/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuojan+k%C3%A4sikirja+2020-+Tietosuojavaltuutetun+toimisto.pdf